Skräppäys tulee sanasta scrapbooking (engl.), joka suoraan suomennettuna tarkoittaisi leikekirjan tekoa. Skräppäys ei kuitenkaan ole aivan perinteistä leikekirjan tekemistä, vaan paljon muutakin.

Skräppäys on valokuvien ja muistojen tallentamista, ajatusten ikuistamista ja luovaa askartelua - kaikkia näitä yhdessä. Skräppäys keskittyy usein valokuvien ympärille, niistä kertoviin tarinoihin ja valokuvista syntyviin ajatuksiin. Skräppäyksessä oleellista onkin juuri valokuvissa näkyvien tarinoiden tallentaminen. Perinteisessä valokuva-albumissa on yleensä kerrottu korkeintaan muutamalla sanalla itse valokuvasta, mutta skräppäys antaa mahdollisuuden muistojen tallentamiseen kokonaisvaltaisemmin.

Yleensä sivu (engl. layout) koostuu valokuvan (tai valokuvien) lisäksi otsikosta, tarinasta tai kuvatekstistä (engl. journaling) sekä erilaisista koristeita. Vaikka jokainen skräppää omalla tyylillään ja jokainen työ on erilainen, rakenne on skräpätyissä töissä yleensä sama. Valokuvat, otsikko, tarina ja koristeet.

Useimmiten skräpättyjä töitä tehdään irrallisille kartongeille, joita sitten säilytetään muovitaskullisissa albumeissa. Mikään ei kuitenkaan estä skräppäämästä suoraan vaikka valokuva-albumiin tai erilaisiin vihkoihin, mutta silloin kannattaa miettiä sivujen järjestys etukäteen ja yhteinen teema koko albumille.

Skräppäystarvikkeiden mitat on ilmoitettu lähes poikkeuksetta tuumakoossa, joten mittojen kanssa kannattaakin olla tarkkana esimerkiksi nettikaupoista tavaraa tilatessa. Kartonkeja ja kuviopapereita myydään eniten koossa 12" x 12", mikä on myös yleisin valmiin työn koko. Yleisiä kokoja ovat myös ns. letter-koko, 8,5" x 11" sekä 6" x 6". Papereita myydään paljon myös 8" x 8", 9" x 9" sekä 2" x 12" koossa. Oikeaa ja virallista kokoa ei ole, joten skräpätä voi juuri siinä koossa missä itse haluaa.

Skräppäystarvikkeita (niin papereita, koristeita kuin kiinnitystarvikkeitakin) hankkiessa kannattaa kiinnittää huomiota happovapauteen sekä ligniinittömyyteen. Tämä on tärkeää valokuvien säilyvyyden kannalta. Vanhoja ja arvokkaita valokuvia ei tässä harrastuksessa kannata käyttää, tai ainakin niistä kannattaa teettää kopiot tai skannata ja tallenna ne CD-levylle. Mikäli tulostat valokuvat itse, hapottomuuden kanssa ei tarvitse olla aivan yhtä tarkkana. Hapottomuuden voi testata tarkoitukseen suunnitellulla kynällä, kyniä saa hyvin varustetuista askartelutarvikeliikkeistä.

Alkuun pääsee rohkeasti kokeilemalla. Käytännössä tarvitset vain valokuvia ja erilaisia papereita, kynän ja sakset. Kaikki muu onkin sitten extraa. Tähän harrastukseen saa uppoamaan loputtomasti rahaa, on kaikenlaisia työvälineitä, toinen toistaan upeampia koristeita, lukemattomia erilaisia kirjaimia ja kaikkea mahdollista, mistä et osannut edes haaveillakaan ennen kuin sellaisiin törmäsit. Tärkeintä kuitenkin on muistojen tallentaminen, käsillä tekemisestä nauttiminen sekä lopputuloksen ihaileminen niin nyt kuin vuosikymmenienkin kuluttua.

Ideoita ja inspiraatiota löytyy netistä pilvin pimein hakusanoilla skräppäys ja scrapbooking.